Oon vallan unohtanut kertoa, että alkuviikosta löysin Livejournalin aikaisen nettikaverin, jonka hukkasin vuonna 2007. Meillä oli tietämättämme yhteinen tuttava, jonka statusta osuttiin molemmat kommentoimaan Facebookissa. Oli kyllä iloinen yllätys - vallankin kun aluksi uumoilin erehtyneeni henkilöstä ja tehneeni itsestäni narrin lähettämällä viestin.
Viikon toinen yllätys tapahtui sekin alkuviikosta. Espanjankurssilta tullessani pysäkille osui kaksi sopivaa linkkaa samaan aikaan ja hetken arvottuani hyppäsin ensimmäiseen. Oli aika täyttä edelleen, kun nousin keskioville kyydistä jäädäkseni. Joku mies hymyili mulle ja aloin jo suomalaisena möllinä lievästi ärsyyntyä, kun yhtäkkiä välähti, että se on mun isospari taideleireiltä! Ehdin sanoa moi, kun piti jo hypätä ulos, mutta kadulla virnuilin hetken yksin :D Olin kuullut huhuja, että sekin on joutunut pk-seudulle, ja silti yllätti sekin kohtaaminen. Enemmän mua kuitenkin nauratti, että peräkkäisinä päivinä löydän kaksi ikivanhaa kaveria täysin odottamatta.
Töissä parasta oli asiakas, joka kahtena päivänä soiteltuamme ilmoitti, että se oli ennen pessimisti ja epätykkäs rankasti meidän alan puljuista, mutta mä sain sen uskomaan, että hommat hoituu :D Kivaa oli myös se, että eilisessä yksikköpäivässä yhtenä ohjelmanumerona oli heittää frisbeetä frisbeegolfin maaliin ja onnistuin! Mä, joka oon kaikissa tarkkuus-, notkeus-, nopeus yms. fyysisissä peleissä kuin sahapukki: kankea, kömpelö ja rytmitajuton.
Tänään mentiin junalla tulevalle asuinalueellemme. Taisin vakuuttua entisestään alueen sopivuudesta. Postilaatikko on talon vieressä (tää on iso plussa!). Lisäksi kaupat, koulut, uimahalli, kuntosali, kirjasto, julkiset ovat kaikki enimmillään 10min kävelymatkan päässä. Tästä tykkäsin Tampereen kodissa, että kaikki tarpeellinen oli lähellä. Kahden kaupungin rajalla kasvaneelle palvelujen lähellä olo on aivan fantastista! Pakko leijua silläkin, että meidän lähi-Lidlissä on paistopiste Lidlin hinnoilla eli esim. kilon uunituore maalaisleipä maksoi 1,99€. Siis sellainen, josta Prismassa tai Citymarketissa sais pulittaa 3-5 euroa.
Mulla on maha kipeä ja iho on kamalassa kunnossa, mutta syytän kaikesta muuttoa. Mulla on jokainen ruumiin uloke peukkujen ohella pystyssä, että kaikki menis nappiin. Varmuuden varalta kyllä keittelen jo kiukkua, jos edellinen omistaja vieläkin luuraa siellä, kun perjantaiaamuna pamahdetaan paikalle. Vaikka meillä on maksetut kantajat ja kuski, niin onneks mun vanhemmat tulee pitään jöötä. Äiti saa komentaa lusmuja ja isä vahtii ettei lähiön hurjat nappaa muuttohässäkässä mitään.
Tekis mieli katsoa pitkästä aikaa Pitkä kuuma kesä ja Amélie. Ostaa kaikkea käyttötavaraa, joiden hankintaa oon muuton takia viivyttänyt. Mennä kylään niille kavereille, joille aina sanoo, että silloin ja silloin ois aikaa nähdä muttei ikinä saa aikaiseksi. Sen kun tietäisi, miten tästä sitku-ajattelusta pääsis eroon!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti