46

Yhtäkkiä onkin syyskuu (ensin kirjoitin syyskyy :D). Ensin odotin kesää ja sitten se on ohi ennen kuin kunnolla alkoikaan. Seuraava odotuksen paikka taitaakin olla joulu, kun mennään taas etelämmäksi sukulaisiin. 

Siitä oon unohtanut kertoa, että olin elokuun alussa hammaslääkärissä. Se oli yksityinen klinikka/asema/mikälie ja olin kuullut töissä siitä suosituksia, mutta paskat. Sekä vastaanoton henkilökunnalla että lääkärillä itsellään oli asiakaspalvelutaidot pahasti hukassa. Lääkäri ei tervehtinyt mennessä eikä lähtiessä ja lisäksi lähti ovet paukkuen pihalle, kun en halunnut ekalla käynnillä paikata reikiä (hammaslääkäripelosta olin selvästi sanonut aikaa varatessa). Lisäksi se ahne eukko väitti, että neljä hammasta pitäisi paikata. 

Sain suositukset myös toiselle asemalle, jossa sain parempaa palvelua kuin mun Tampereen vakiopaikassa aikoinaan. Lisäksi siellä lääkäri oli ihan ulalla neljästä reiästä - se löysi kaksi paikattavaa ja pari reiän alkua, joista pääsen kuulemma helposti eroon paremmalla harjaustekniikalla. Lohduttavaa oli se, että Tampereella bongattu reiän alku oli itsekseen parantunut, niin toivoa on näiden kahden muunkin kohdalla :) Lisäksi itse paikkaustoimenpide ja myöhempi hammaskiven poisto olivat molemmat ihan eri maata kuin mihin edellisissä paikoissa oon tottunut. Hinnat olivat kyllä Tamperetta suolaisemmat, mutta hyvästä palvelusta viitsii sentään maksaa!

Viikonloppuiseen tapaani halusin taas leipoa jotain. Tällä kertaa viinimarjamuffinsseja. Laitettiin kesäkengät yksiä balleriinoja lukuun ottamatta jo talvisäilöön, ja tein kännykän musiikkisoittimeen syyslistan vm. 2012. Kesähuiveja en ole vielä vaihtanut syksyversioihin, mutta sukkahousuihin oon siirtynyt legginsseistä (siis hameen kaverina, ei housujen alla sentään vielä). Ens viikonloppu ollaan Tallinnassa - siellä on mielestäni kauneinta syksyisin.

P:lla on enää 10 työpäivää jäljellä. En ole varma, onko elo-syyskuun kriisi ohi vielä, mutta on kumman tyhjä olo. 

Hulluinta on se, että en muista, koska mulla olisi viimeksi ollut se kuvotusolo, jota ehdin potea reilun vuoden.